Akillesjännekipu

19.01.2022

Akillesjännekipu,
yleisimmät syyt ja kuntoutus

Tampere

Akillesjännekipu on tuttua monelle aktiiviselle liikkujalle.

Akillesjänne on paksu jänne, joka liittää pohkeen lihakset kantaluuhun. Yleisimpiä akillesjännevaivoja on akillesjänteen tendinopatia sekä harvinaisempi ja vakavampi sen repeämä. 

Akillesjännevaivat ovat yleisimpiä 30-50 vuotiaalla miehellä mutta toki niitä esiintyy myös ikään ja sukupuoleen katsomatta. 


Akillesjänteen repeämä

Repeämä aiheutuu usein voimakkaasta, yhtäkkisestä kuormituksesta yleisimmin pallopeleissä kuten sulkapallo, jalkapallo, tennis yms. missä tulee nopeita ja kuormittavia liikkeitä. 
Riskitekijöinä yleisimmin ylipaino, tupakointi ja jotkin perussairaidet. 

Yleisin syy repeämiin on liiallinen kuormitus jo valmiiksi ylikuormittuneelle tai muuten epäaktiiviselle jänteelle. Akillesjänne on hyvin vahva jänne jota ei helposti rikota, repeämä on siis useimmiten pidemmän ajanjakson päätepiste. Yleistä on, että liikunta on muuten vähäistä, mutta kerran-kaks viikkoon pelataan täysiä. Yllätys yllätys, palautuminen ja kunnolliset lämmittelyt sekä lihasten vahvistaminen pelien ulkopuolella on avainasemassa ennaltaehkäisyyn. Myös stressi, uni ja arjen kuormittavuus sekä aiemmin mainitsemat riskitekijät vaikuttavat merkittävästi.

Repeämä aiheuttaa usein kovan kivun, mutta voi olla myös hyvin vähäoireinen. Tilanteessa usein tuntuu kun joku potkaisisi pohkeeseen ja pohkeesta voi jopa kuulua napsahdus.

Revenneellä jänteellä ei pysty nousemaan varpailleen. Repeämä voi olla osittainen tai kokonainen ja hoito määräytyy repeämän laajuuden mukaan. Koko jänteen repeämät hoidetaan usein kipsihoidolla tai tarpeen mukaan leikkauksella, mutta osittainen repeämä paranee yleensä pelkällä kuntoutuksella. 

Operatiivisen ja post-operatiivisen hoidon välillä ei ole ilmeisesti kovin merkittävää eroa kuntoutumiseen, joten päätös hoidosta on aina yksilöllistä. 

Mikäli epäilee akillesjänteen repeämää on syytä hakeutua hoitoon. Koko jänteen repeämää epäillessä suosittelen (työ)terveydenhuoltoa, mutta osittaista repeämää epäillessä voi hakeutua suoraan myös kuntoutuksen tuntevalle ja asiantutevalle ammattilaiselle (fysioterapeutti, koulutettu hieroja, osteopaatti tms terveydenalan ammattilainen).

Repeämää yleisempi akillesjännevaiva on akillesjänteen tendinopatia, joka tarkoittaa tulehdustilaa. 

Akillesjänteen tendinopatia on rasitusvamma, jonka tyypillisiä oireita on


  • Jänteessä tuntuva kipu liikkuessa ja lihasta venytellessä
  • Arkuus jänteen molemmin puolin akillesjännettä tunnusteltaessa
  • Turvotus jänteen seudulla
  • Liikkuessa kipu voi tuntua myös ylempänä pohkeen lihaksissa


Jos on akillesjännevaivaa, mutta ei epäile repeämää (pystyy nousemaan varpaille eikä ole sattunut yllämainittua kuormituksen aiheuttamaa kipua) kannattaa jättää rasittava ja kipua aiheuttava liikkuminen tauolle ja tehdä sen sijaan omatoimista kuntoutusta.
Kuntoutus on helppo toteuttaa kotona pienellä korokkeella, kuten portaan tai penkin reunalla. 

Videolla ohjeet liikkeisiin,

3x15 toistoa 2x/päivä 3kk:n ajan. 

TEE LIIKE SEKÄ POLVI SUORANA ETTÄ POLVI KOUKUSSA, se on tärkeää, jotta saadaan kaikki pohkeen lihakset mukaan kuntoutukseen! Mikäli yhdellä jalalla liike tuntuu liian raskaalta, voit tehdä liikkeet samaan aikaan myös molemmilla jaloilla.
Liike toimii erinomaisesti myös lämmittely-ja vahvistusliikkeenä vaikkei vammaa jänteessä olisikaan.


Akillesjänteen vaiva paranee usein muutamassa viikossa. Mikäli vaiva jatkuu ja kroonistuu on syytä hakeutua asiantuntevalle ammattilaiselle!



Tiivistys:

Akillesjänteen repeämän tunnistat siitä, että et voi nousta varpaille revenneellä jänteellä. Repeämä voi olla osittainen tai kokonainen ja hoito määräytyy repeämän laajuuden mukaan joko leikkaushoitoon tai suoraan kuntoutushoitoon. 


Tendinopatian tunnistaa taas siitä, että akillesjänteen alueella tuntuu kipua toistuvasti rasituksen jälkeen tai venyttäessä jännettä, jänteen alue/viereiset kudokset voivat olla turvonneet. Hoitona lepo kipua aiheuttavasta rasituksesta ja vahvistus sekä pumppaava venytys pohkeille (videot).


Tendinoosi taas kertoo yleensä jänteen rappeumamuutoksesta, tähän ei välttämättä liity kipua. 
Venyttele - lämmittele - vahvista, 
pidä akillesjänteet kunnossa!


Funfact
Akillesjänteen kuntoutus on pysynyt melkein samana jo 255 vuotta, vuodesta 1767. 
Tuolloin skotlantilainen lääkäri John Hunter (1728-1793) katkaisi oman akillesjänteensä ja kuntoutti sen laittamalla koroketta nahkasaappaaseensa ja tasaisin väliajoin vähensi koroketta kantapään alla, kunnes nilkka oli taas normaalissa kulmassa. Välissä on keksitty kipsaaminen ja leikkaus, mutta nykyään ollaan menty taas post-operatiivisempaan suuntaan Kuntoutus tapahtuukin nykypäivänä karkeasti niin, että noin 8-12 viikon aikana jaksoittain ensin ilman painovarausta jalalle laitetaan nilkka n. 30 asteen kulmaan (plantaarifleksioon), josta pikkuhiljaa siirrytään takaisin nilkan normaalia 90 astetta ja samalla asteittain varataan painoa jalalle. 

Eli vähän niinkun mitä J.Hunter teki pohjallisilla 1767. 

Mitä sitä hyväks todettua hoitokeinoja muuttamaan, vai mitä? 

Mikäli kaipaat apua akillesjännevaivoissa, ota rohkeasti yhteyttä!

Tavoitat minut parhaiten viestillä/WhatsAppilla numerosta 0405310181

tai voit laittaa viestiä alla olevan lomakkeen kautta.

Voit myös varata ajan ja suunnitellaan juuri Sinulle sopiva, yksilöllinen hoitosuunnitelma. Tervetuloa!


Lähteet: Terveyskirjasto, omakuntoutus.fi