Migreeni
Suomessa noin joka kymmenes aikuinen kärsii migreenistä. Kuka tahansa voi saada migreenikohtauksen vaikka se onkin yleisempää naisilla.
Migreeni on synnynnäinen ja usein perinnöllinen neurologinen tila, jossa aivojen hermoverkostoissa on epänormaalia aktiivisuutta.
Migreenistä tiedetään yllättävän vähän ottaen huomioon sen yleisyys.
Migreeni ilmenee useimmiten päänsärkynä ja usein ajatellaan, että migreeni on "vain päänsärky" tai toisaalta, että jokainen voimakkaampi päänsärkytaipumus on migreeniä.
Todellisuudessa päänsärkyä voi olla ilman migreeniä ja migreeniä voi olla ilman päänsärkyä.
Muita migreenin oireita voi olla mm. pahoinvointi, oksentelu, näköhaitat (aurallinen migreeni), huimaus, kielelliset vaikeudet tai kognitiivisen toiminnan heikkeneminen.
Oireina voi olla yksi tai useampi edellämainituista.
Laukaisevia tekijöitä voi olla stressi tai sen loppuminen, äänet, hajut, valot, muodot, liikkeet sekä ravinnon- tai unenpuute.
Eli erilaiset muutokset kehossa tai ympäristössä.
Migreeni mielletään usein vain hetkellisenä kohtauksena, mutta tutkimustulosten mukaan aivojen toiminta on kuitenkin erilaista tai epätavallista myös kohtausten välissä.
Migreenin hoidossa on tärkeää
1. Tunnistaa migreenin luonne
2. Hankkia diagnoosi
3. Huolehtia homeostaasista
4. Tunnistaa tekijät
5. Etsiä itselleen sopivat toimintatavat ennaltaehkäisyyn
Migreeni pakottaa rauhoittumaan --- Yksittäiset ärsykkeet ei sinänsä stressaa, vaan reaktio riippuu paljon yksilön kokonaisvaltaisesta vastustus- ja sietokyvystä
Tunnista migreenin luonne
Kaikissa sairauksissa ja oireissa olisi tärkeä ymmärtää mistä on kyse ja mitä kehossa tapahtuu.
Se antaa työkaluja elämään sairauden kanssa.
Migreeni on usein periytyvä, synnynnäinen neurologinen tila. Tutkijat ovat tunnistaneet yli 40 migreenille altistavaa geeniä.
Jos yhdellä vanhemmalla on migreeni on migreenin todennäköisyys lapsella 50% ja jos migreeni on molemmilla vanhemmilla, nousee prosentti jopa 75%.
Vaikka migreeni on monitahoinen neurologinen sairaus erilaisine oireineen niin yksinkertaisuudessaan migreenipotilaalla on aivojen välittäjäaineissa, sähköisissä ja kemiallisissa signaaleissa, yliaktiivisuutta, joka herkistää voimakkaasti erilaisille ärsykkeille. Solujen välittäjäaineet mm. ne joiden kautta viestit kulkevat hermosolusta toiseen, ovat normaalia aktiivisempia ja kiputuntemukset ovat tarpeettoman voimakkaita sekä aiheutuu muita toiminnanhäiriöitä.
Migreenistä ei tiedetä kovinkaan paljon mutta syitä on mietitty.
Yksi teoria on, että ihmisen historiassa on ollut tarpeellista reagoida herkästi ympäristön muuttujiin, kuten liikkeisiin, hajuihin ja ääniin mahdollisen vaaran uhatessa, eli ylivirittyneestä tilasta on ollut hyötyä.
Toinen teoria, joka sopii myös tähän päivään on se, että keho puuttuu peliin jos on liikaa stressiä tai puutetta ravinnosta tai unesta.
Migreeni pakottaa rauhoittumaan.
Migreeni on yksilöllistä, oireet ja laukaisevat tekijät vaihtelevat.
On myös tutkittu, että useimmiten yksittäinen tekijä ei laukaise migreeniä vaan se on aina monen asian yhteisvaikutus.
Eli jos elämä, uni ja ravinto on tasapainossa, ei pelkkä punaviini, valo, ääni tai muu yksi asia laukaise migreenikohtausta
Yksittäiset ärsykkeet ei sinänsä stressaa, vaan reaktio riippuu paljon yksilön kokonaisvaltaisesta senhetkisestä vastustus- ja sietokyvystä.
Migreenipotilaalle ensiarvoisen tärkeää olisikin itselle sopiva säännöllinen elämänrytmi.
Homeostaasi - huolehdi kehon tasapainosta
Homestaasi on hieno sana tasapainolle kehossa.
Niin migreenipotilaalle kuin muillekin olisi tärkeää löytää ja noudattaa itselle sopivia ruokailutottumuksia sekä liikkua riittävästi ja saada tarpeeksi unta/lepoa vuorokaudessa.
Elää siis yksilöllisesti säännöllistä elämää.
Hypotalamus on meidän homeostaasikeskus.
Se on aivojen osa, joka säätelee ihmisen sisäistä tasapainoa mm. nälkää, janoa, unta ja väsymystä.
On huomattu, että hypotalamus aktivoituu ennen kohtausta ja voi aiheuttaa ennakko-oireita kuten lisääntynyttä haukottelua tai mielitekoja ruokiin huomattavasti aiemmin kuin itse migreenikohtaus alkaa.
Ennakko-oireet kannattaa opetella tunnistamaan.
Migreenissä aivot siis reagoi yliaktiivisesti muuttujiin eli tasapainoinen, säännöllinen elämäntapa on avainasemassa.
Käytännössä siis pitää mennä nukkumaan ja herätä samoihin aikoihin, syödä säännöllisesti itselle sopivia ruoka-aineita, liikkua riittävästi ja välttää stressiä, mikä osaltaan usein helpottuukin pelkästään petraamalla ensimmäisiä.
Mutta pitää löytää itselle sopivat tavat. Toinen pärjää 7h yöunilla, toinen tarvitsee 9. Yksi voi syödä mitä sattuu ja toinen ei kestä viiniä. Eräs tykkää joukkuepeleistä, joku nauttii yksin salilla puurtamisesta ja kolmas joogaa mieluiten yksin kotona.
Ihmiset on niin kovin erilaisia, että aina pitää etsiä ja poimia ne itselle sopivat rutiinit.
Jos ei omaa polkua ole vielä löytynyt niin rohkeasti vain sitä etsimään ja kokeilemaan. Liikkumismuotoja on miljoonia! Kannattaa kahlata vaikka kuntosalien ohjelmat, Ahjolan lehtiset tai aloittaa ihan vaan kävelyllä.
Tärkeintä on lähteä rohkeasti kokeilemaan, niin oppii vähintään sen mistä ei tykkää!
Ja ruoka-aineista sen verran, että alkoholi (varsinkin viinit), kovat juustot, makkarat, einesruuat, suklaa, kolajuomat sekä muut mm. natriumglutamaattia, aspartaamia ja
histamiinia sisältävät ruuat, ovat sellaisia ruoka-aineita, jotka voivat joissain tilanteissa laukaista migreenin, eli niitä voi olla hyvä välttää.
Taas kerran, oman homeostaasin löytämiseen on (migreeni)päiväkirjasta tässäkin apua.
Tunnista tekijät
Kohtausten laukaisevat tekijät on vaikea tunnistaa, koska niin moni asia voi vaikuttaa.
Laukaisijat ovat yksilöllisiä ja lisäksi vaihtelua tapahtuu samalla henkilöllä myös kohtausten välillä.
Useimmiten migreenikohtaus ei ala vain yhdestä tekijästä vaan kaiken summasta, riippuen yksilön kokonaisvaltaisesta senhetkisestä vastustus-ja sietokyvystä.
Tällöin ns. laukaiseva tekijä on vain jäävuoren huippu, ei suinkaan ainoa syy.
Säännöllinen elämänrytmi sekä laukaisevien tekijöiden tunnistaminen ja välttäminen auttaa pitämään migreeniä kurissa.
Uni
Unenpuute on yksi suurimmista laukaisevasta tekijöistä. Unen merkitystä on vasta viime aikoina alettu ymmärtää.
Glymfaattinen järjestelmä on kuin kehon oma jätehuolto. Unen aikana se huuhtelee päivän mittaan kertyneet kuona-aineet aivoista.
Jos uni jää vähäiseksi, tätä huoltoa ei tapahdu ja se herkistää päänsäryille.
Omasta mielestäni sitä voi verrata luustolihaksiin; kun lihakset on tukkoiset, syntyy kipuja joille toiset reagoi herkemmin ja voimakkaammin kuin toiset.
Ja koska migreenille alttiille aivoille tasapaino on tärkeää, pitäisi unirytminkin olla säännöllinen.
Ravinto
Aiemmin mainitsemieni ruoka-aineiden lisäksi
(kts. migreeni, osa 4) myös ruokailurytmi on tärkeä.
Eli säännöllinen ruokailu ja riittävän laadukasta itselle sopivaa ravintoa, älä skippaa aterioita!
Stressi
Akuutti stressi ei ole vaarallista ja sille on syynsä, se pakottaa meidät reagoimaan ja saa meidät toimimaan ja tekemään parhaamme.
Krooninen stressi taas on haitallista ja pitkäaikaisena voi aiheuttaa fyysisiä, terveydelle haitallisia oireita.
Jokainen meistä reagoi stressiin, se on fakta. Ihmiset vain reagoivat siihen eritavalla.
Stressireaktiossa kehoon vapautuu ns. stressihormoneja ja näiden (välittäjäaineiden) vapautuminen on yhteydessä myös migreeniin.
Ympäröivät olosuhteet
Altistavia tekijöitä voi edellisten lisäksi olla erityisesti kirkas valo sekä erilaiset muodot, voimakkaat äänet, hajut tai liikkeet kuten liikkuva auto sekä naisilla myös hormonaalinen kierto.
Migreeni ja hieronta
Manuaaliterapia kuten fysioterapia, akupunktio, hieronta sekä muut lihaksia rentouttavat ja nivelten manipulaatio-ja mobilisaatiohoidot voivat auttaa migreenin hoidossa.
Monesti migreenin kanssa kamppailevat asiakkaat kokevat, että säännöllisellä käsittelyllä on ollut hyviä vaikutuksia.
Tarpeen mukaan käsitellään yleensä niskan, hartiaseudun ja kallonpohjan lihaksia sekä rintalihaksia, kaulan lihaksia ja purentalihaksistoa.
Pidempiaikaista hyötyä päänsärystä kärsiville asiakkaille on saatu yhdistämällä kuivaneulausta (kuvassa) ja hierontaa sekä kaularangan mobilisoivia otteita.
Toki on myös niitä migreeniasiakkaita, joille hieronta ei sovi tai hieronnan pitää olla hyvin kevyttä, jottei se laukaise migreeniä.
Sen takia alkuun aina jutellaan ja onkin hyvä mainita migreenistä tai päänsäryistä ensimmäisellä hoitokerralla, silloin ammattilainen osaa ottaa asian huomioon ja ensimmäisillä käynneillä käytetään lempeämpiä otteita ja totutellaan kehoa käsittelyyn.
Myös liikunta, erilaiset venytykset sekä liikkuvuusharjoittelut pitää lihakset hyvinvoivina ja lisää aineenvaihduntaa kudoksissa, edesauttaen kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Ota aikaa kehonhuollolle,
rentouttaa meinaan kroppaa JA mieltä!